Vantaanjoki kunnostetaan luonnontilaan

Vantaan kaupunki investoi useita miljoonia euroja Tikkurilan koskipuiston rakentamiseen. Hanke alkoi kesällä padon purkamisella ja jatkuu vähintään kaksi vuotta. Jokiluonnon virkistyskäytön ehdoilla toteutettavan elvyttämisen ohella olennainen osa hanketta on hulevesien käsittelyn tehostaminen. Siihen on löytynyt innovatiivisia ratkaisuja Vantaan kaupungin ja Sipti Infran yhteistyöllä.

Vantaanjoki on ollut merkittävä kalajoki ainakin 1300-luvulta lähtien, ja meritaimen on ollut joen tärkein pyyntikala. Jokiveden pilaantuminen ja uoman valjastaminen vesivoimantuotantoon romahduttivat kuitenkin kalakannan pitkäksi aikaa, kunnes Vantaan kaupunki teki uraauurtavan päätöksen ryhtyä kohentamaan joen ja sen ympäristön tilaa.

Tätä varten Vantaa järjesti kolme vuotta sitten maisema-arkkitehtikilpailun, jonka voitti Loci-maisema-arkkitehdit. Maisema-arkkitehtonisten ideoiden toteuttamiseksi tarvittiin myös teknistä asiantuntemusta; Loci ryhtyi yhteistyöhön Siptin kanssa.

”Tartuimme hankkeeseen enemmän kuin mielellämme. Pääsimme tuomaan tietotaitomme täysin uudentyyppiseen hankkeeseen; koskaan aikaisemmin tällaisia ennallistamishankkeita ei ollut toteutettu virkistyskäyttöarvot edellä”, sanoo projektipäällikkö Juha-Pekka Saarelainen Sipti Infrasta.

Intohimoiseksi kalastajaksi tunnustautuva Saarelainen pitää etuoikeutena saada vaikuttaa työpanoksellaan vesistön laadun kohentamiseen. Meritaimen löysi reittinsä uomaan lähes välittömästi sen jälkeen, kun pato oli purettu ja kaloille oli entisöity Tikkurilankoski lisääntymisalueeksi. Parhaimmillaan koskessa on nähty samanaikaisesti toistakymmentä meritaimenta. Niiden pyydystämisen kieltää voimassa oleva suojelusäädös, jonka noudattamista valvoo Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n palkkaama jokitalkkari Oula Tolvanen, joka Juha-Pekka Saarelaisen tavoin on kokenut kalastaja itsekin.

Hulevedet kuriin 

Sipti Infran teknisesti ehkä keskeisin panos Tikkurilan koskipuiston tämänhetkisessä toteutusvaiheessa liittyy hulevesien hallintaan.

”Jos aiemmin oli haasteena minimoida jätevesipäästöt, nyt ollaan kautta maan hakemassa keinoja hulevesien haittojen hallitsemiseksi. On hienoa, että saimme yhteistyökonsultilta hyviä ratkaisuja tähän – myös täysin uusia”, sanoo suunnitteluinsinööri Antti Auvinen Vantaan kaupungilta.

Hiekan ja biohiilen yhdistämiseen perustuva hulevesien puhdistusteknologia on kehitetty alun perin Ruotsissa. Tämä puhdistusteknologia otettiin Siptin aloitteesta käyttöön Tikkurilan koskipuistohankkeen ensimmäisessä vaiheessa.

”Suurin osa hulevesien mukana kulkeutuvista epäpuhtauksista on kiintoaineessa, joten hulevesien käsittely on ensisijaisesti kiintoaineen poistamista. Kun lisäksi halutaan vähentää liukoisia ravinteita, kuten fosfori- ja typpipitoisuuksia, tarvitaan hiekka-biohiilisuodatusta. Hulevesien puhdistus on Tikkurilan kaltaisessa  tiiviissä ympäristössä välttämätöntä tehdä ’putken pää -ratkaisuna’”, Juha-Pekka Saarelainen toteaa.

Saarelainen ja Auvinen korostavat molemmat hulevesien puhdistuksen suurta merkitystä. Haaste on suuri, ei vähiten siksi, että viime aikoina on eri puolilla maailmaa havahduttu mikromuovien ja niiden mereen liukenemisen ongelmaan. Jokainen edistysaskel hulevesien puhdistamisen tehostamiseksi on askel tämän globaalin ongelman ratkaisemisen suuntaan.

Juha-Pekka Saarelainen (oik) ja Antti Auvinen ovat ansaitun ylpeitä Tikkurilan koskipuiston rakentamisesta.